Annika La Haya

Tässä teille esittäytyy työtoverini.

Name: Annika, 19y old, made in Sweden

Demonstration

Hi, my name is Annika and I work and live at La Haya Stables. I have been working here since the beginning of June and I don't know when I will leave this wonderful place, but hopefully not soon.

How I came up with the idea of working as a groom I'm not really sure of, but I was tired of school and began looking for this kind of job and found the website yardandgroom.com where I found La Haya stables and fell in love with the place at once. I decided to finish school and the see if they still wanted someone (two years later), but yeah, apparently they did, so now I'm here :D

My regular duties on the yard is normal stabels/groom duties, like feeding, taking horses in and out from the fields, mocking out, sweeping the stables/yard etc. I also ride two horses at the moment, Ciluca La Haya (7y old mare) and Merudin (20y old gelding) and I also ride Laudon (21y old gelding) when I work alone, like I did whole August and October.

This type of job reliquaries someone who is passionate about horses, likes irregular working hours and don't mind being outside no matter the weather. What I find hardest with this job is the late nights you get when there is an afternoon/night competition in the winter and you come home really cold at eleven a clock in the evening and still have work to do in the stables, but on the other hand, there are so many more things that I love with working like this than what I don't like about it. I get to be outside so many hours every day, I get to be with so many wonderful horses, I get to see many different stables when Olga competes and I get the chance of growing as a rider, riding gran prix educated Merudin and Laudon for Olga who educated these horses herself. And of course, I got to meet the beautiful Janica :)

Living in another country bring of course some difficulties and differences from what you're used to from you native country. What I had hardest time to adopting to was actually the children here. My "new parents" have two boys, and I am absolutely not used to that! But I slowly learned how to handle smaller people, even if it takes time. When it comes to the stable work there was not really anything I had a problem with, or have a problem with, more than I had never been mocking out with straw before, but it took me a week or two and then I had got a hang of it.

Life in general is doing good here. As I said before I've been working as the only groom here for nine weeks in total, but as the loner I am, I just enjoyed being the only human being in the stables. I have no desire to go home, I do miss my family and friends, but I hardly feel like I want to move back home right now. I just love what I'm doing and I want to keep doing it forever. The people I miss I skype with, write with on facebook etc, so we're doing fine. Some day I might begin studying something other that interests me, but for now I am absolutely happy with me life as it is.

I think that that's enough about me and my life here, but btw, the picture of me when I decided to move in to our pellets box the other day which might say something about who I am!

Hirviömyrsky

Viimesiä päiviä viiän!

Luontoäiti haluaa helpottaa mun tulevaa ikävöintiä viskomalla hirveimmät myrskyt sen kunniaksi. Täällä on siis ollut aika karuja kelejä eikä oo päässy könyämään puten selkään. Olgan kanssa ollaan käyty naapurin maneesilla tänään ja eilen. Kiva puisen kodikas maneesi siellä. Mutta siis joo, +5 sataa ku Esterin haitarista. Täten hepat on nautiskellut ennemmin sisä- kun koiranilmasta. 

ruokaaaaa

hirviö

yönritariretardi

bizaR !

Mä en tiiä mikä mun konetta risoo mutta hän nielasi taas osan kuvasista, jotka toin hupelimestani. 

Kiitos. Heimoikatellaa.

Everyday

Mitä mä duunailen täällä? vastaus tähän filosofiseen pohdintaan löytyy alta

Kisoista pikkuvideopätkä! :)

06:45
- herää kahdeksan torkutuksen jälkeen pirteänä kirjaimellisesti kukon lauluun
- pue, kompastele unisena halki pimeän seikkailutalon. vaaroja uhmaten; varo nukkuvaa koiraa, eilen lattialle pommitettuja ruuantähteitä herra kuopuksen toimesta sekä tää on pahin: hämähäkkejä (ne väijyy aina siellä missä sä vähiten ootat!)

07:00
- huikkaa huomenet otuksille. mä teen sen yleensä suomeksi, ruotsiksi tai (sian)saksaksi.
- neli(ja kaks-)jalkaisten aamupala-aika;
 *ruoki gelding&mare-stablet pelletteillä ja heinällä.
 *ruoki walking stable, missä asuu siittari+vauva. samat safkat.
 *täytä kottarit heinällä ja kuskaa ne takapihan leideille, eli yön pihalla asuskeleville 2-3v tammoille sekä siittari2lle+vauvalle. sangollinen pellettejä messiin.
 *BOYS! pihallanukkuville urospuolisille hevoslapsille pellets + hay.
 *ruoki chickenit, roosterit sekä kisut.
- täytä vesiastiat. kaikki. piripintaan.

Kaiken tehtyäsi ihanassa sormia nipistelevässä viimassa ja sanattoman kauniissa auringonnousussa, mene itse aterioimaan aamiaista.

08:30
Hepat on suorittanut murkinointinsa, toivottavasti säkin, koska nyt takas talliin.
- vie hepat ulos
 *tammat ulos 2+2+2
 *siittari+vauva walking stable->tarha
 *3v&9v orit tarhoihin
 *James-shettis laitsalle
 *ruunat 2kpl laitsalle
- mucking out/oljen lisääminen, karsinoita per naama yleensä vain n. 6kpl
- käytävien, pihan, ladon tarhojen edustan lakaisu
- kaikkea sekalaista
 *juomakuppien & heinäkärryjen täyttelyä
 *paalien availua
 *varusteiden pesua
 *mielikuvitus rajana

10:00
(Tässä vaiheessa sä todnäk. puuhailet noita ylläolevia asioita samaan aikaan.)
- varusta ja pura heppoja
 *tässä vaiheessa ilmestyy lista tämänpäivän liikutettavista ja sit liukuhihnatyöllä heppoja Bossille :)
 *harjaus+varustus hevosesta riippuen
 *kentällä voi tehä mucking outtia jos se on dirty

11:30
- Lunchtime!
 *pelletit ja heinät siittarille
 *karsinassa oleville oreille heinät
- Tarhavuorot vaihtuu, eli vaihetaan pari heppaa keskenään sisältä pihalle ja toisinpäin
- Puretaan liikutuksesta tuleva heppa ja...... ->
..After that mulla ja Annikalla (kolleeeega :P)
       -->Lunchbreak!

HURJiMUS haluais jo töihin!:) ikää herralla kolme vee.

12:30
(Riippuen päivästä, joskus aikasemmin, joskus myöhemmin)
- Hevosten laittoa kuntoon & purkua; tapahtuu näin;

Varustaminen
- loimi pois, piikkisualla hevonen läpi, sitten pölyharjalla
- sopivat varusteet sopiviksi, varustetaan. melkein kaikille hevosille tulee drawreins (enoovarma kirjotetaanko noin) mutta suomeksi sanottuna ihan vaan gramaanit. eli siis apuohjat. kaikille hepoille tulee myös etujalkoihin suojat ja "extra pad" satulahuovan ja satulan väliin.

Purku
- varusteet pois
- pesu/sienellä pyyhkiminen. etenkin turpavärkki on tärkee olla epähikinen rats. jälkeen, koska joillekkin hepoille tulee ihottumaa :/
- loimi. yleensä fleeceä. kaulakappaleellisista loimista solkia ei laiteta kiinni.

16:30
"Iltahommat"
- hevosten haku sisälle
 *samat kun aamulla
- hepoille safkaa
 *samoin kuin aamulla
- katotaan että kaikki on siististi, paikallaan ja puhtaana
- tsekataan myös, että pellettiastiat ja heinäkärryt on täynnä
- see you tomorrow :*


Ja siis kaikki on vain noin aikoja, päivästä riippuen ja tarvittaessa aikatauluissa joustaen. =)

HIIREJÄ! mice!

Apua. Vintillä on hiirilauma. 

Välillä joku jubailee näin: "sviik, sviik". Välillä kuuluu semmosta ropinaa ku miljoona pientä käpälää ravaa vanhoja puulautoja pitkin. Jäiks...

Siitä tulikin mieleen, että tänään popsiessamme herkullista illallista toin vahingossa ilmi jotain pohjoismaista höntteyttäni (pakko laittaa suomalaisuuden piikkiin kaikki, buahaha, ei kai). Mä en oikeen pysynyt perässä mistä family oikeen höpötteli, välillä puhuttiin ufoista ja välillä rotista. Meikä oli sit semmosessa uneksimistilassa ja kuuntelin ns. toisella korvalla keskustelun rikkaruohomaista etenemistä samalla kipaten haarukallisia bataattia leipäläpeeni.

Yhtäkkiä kuulin mietiskelevää pohdintaa siitä, mitä ne hiirulaiset oikeen syö. Mitään sen kummemmin funtsimatta, koin tarpeellisesti havahtua, ja vastasin robottimaisen tietäväisesti: "cheese"

 Tajusin vasta jälkeenpäin että a.) en ollu sanonu mitään muuta koko illallisen aikana, ainoastaan mutustanu ruokaa nälkäiseen kitaan ja kuunnellu keskustelua samalla kuvitelmissa hilluen ja b.) juustoa ei kasva välttämättä taida kasvaa luonnossa.

Heräsin todellisuuteen, kun kaikki ratkes nauramaan kyyneltä pukaten varmaan viideks minuutiks. 

Hehe. Joo. Hupsis. Mä tästä meen. Nukkumaan :DD

kaupan päälle tässä teille kana

Coco cooking kingcookies.joutava

<--Takanapäin kuikuilee aika koomisia päiviä. Nimittäin eilen oltiin matkalla Hollantiin, kun poliisitäti pysäytti. Sakot pärähti, koska automme unohti pysähtyä stop-merkin kohdalla (tuhma auto!). Mulle jostain syystä lankeaa aina tää takapenkin lastenviihdyttäjä-rooli (entosinvalita!) niin mä istuskelin takapenkillä vähän kaksoispisteoona samalla kun näyttelin jonkinsortin traktoria perheen skideimmälle. Poliisitäti sitten setelinsä vastaanotettuaan rullaili mun ovelle ja rupes selittämään hyvin totisena saksaa ja mä en ymmärtäny hölkäsen pöläystä, pelkästään sen että aika serious se tais olla ku ässää suhutellessa purskautteli mun päälle kuolasumua. (miellyttävyys asteikolla 0-10=1) Mä hymyilin ja nyökkäilin, kun se kerto jotain tarinoita ja sitte ku se pysähty vetämään henkeä Boss huikkas sille, etten mä btw ymmärrä tota kieltä. Kritiikin aihe oli se, että mä pidin mun turvavyöstä kiinni kädellä (ettei se viillä mun kurkkua auki), haha oh dear. :D Peace&Love.

taisin havaita kukas ryökäle anasti mun PKK:n (Pörrö-Keltuais-Kinnas)

Juujuu anyways. Aika hyvin mä vissiin sulaudun tähän hollantilaisperheeseen, kun poliisitäti kuvitteli mut pomon tyttäreksi?! SEKÄ tän reissun tähän asti ehkä surullisin juttu mitä mulle on tapahtunu oli, kun oltiin kisoissa ja mun vieressä seisoskeleva pappa alko selittää jotain ihan onnellisena suupielet tärykalvoissa. Just semmonen "mä oon venannu tätä momenttii so long time et pääsen kertomaan jollekkin tän jymyjutun"-ilme. Mut tittidii hollanniksi. Mä vetäsin sen legendaarisen "hymyile nii ne ei huomaa että oot agenttiorava"-ilmeen ja kuvittelin että se olis ehkä sit sillä selvä. Mut ei! Pappamagnetoin sen luokseni myöhemminkin ja taas se selitti jotain ;__; Voi voi. Siinä vaiheessa toivoin olevani enemmän etnisen näkönen. 

Olen aidosti pahoillani, mister. En vain osannut kommunikoida kanssasi.

Jippijeejuu! 

Mulla ei oikeestaan ilmesty aivokanaviin mitään älynväläyksiä siitä eilisestä young stallion-jutusta. Ajettiin vaan 2h eestakasin, että käyään vilkasees parit poikien lämmittelyt. Olihan ne ylihienoja, mut puhelimestaki oli muisti täynnä (tuppaa tapahtumaan aika ripiään tahtiin täällä), niin en saanu ikuistettua mitään. Muutenkaan heppojen parissa ei oo tapahtunu kummia juttuja, joten tänään tulin raapustelemaan tänne ainoastaan täysin joutavia.

mysliämysliämysliäbanaanimysliä + 1rkl hunajaa mun ***** breakfast.

Tämän illan koominen juttu oli se, kun perheen daddy tuli työmatkalta ja rupes kertomaan stooria kuinka ne oli syöny jotain illallista jossain. Sen piti sanoa että oli hyvä kokkaamaan se kokki. Tai jotain. Mut se äänsi sen "cook"-osan vähä väärin. 

Voitte sielun silmin kuvitella, miten mä viittävaille tulitan vesipisararaketteja ympäri keittiötä. 

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. 

PS. radiossa soi koko ajan: YOU ALSO NEED TO HAVE COOKIES

Joulupukki mulla ois sulle yks toive

En oo löytänyt vielä putiikkia mistä ostaa lisää tunteroisia mun päivärytmiin, jotta voisin tsägällä ehtiä panostamaan tähänkin jutskuun. Voin koura sydämellä sanoa, että en simplysti vaan oo ollut kykeneväinen uhraamaan minuuttiakaan tämänkaltaiseen toimintaan, takana on yli 70h työviikko ja koko viikonloppu on menny heräys-duuni-kisareissu-uinumaan-repeatilla.

 Lauantaina pakattiin ponit kasseineen taas autoon ja lähettii formuloimaan kohti Hollantia (ullatus!). Kaks rataa, ja siis sillee (huom. tietopläjäytys ei-heppailijoille) että on omaan musiikkiin tehty koreografia eli hepat vetelee dancemoveja hienosti musiikin tahdissa jne. Kaikki ei mee niinku leffois, joten levy jossa biisut oli ei toiminutkaan väärän tiedostomuotonsa vuoksi ja saattoipa siinä havaita pientä paniikinpoikasta ilmassa. Mut loppu hyvin kaikki hyvin. Oli äimänkäeksi vetävän hienoja kopukoita ja taitavia kuskeja halli täys. Himaan ei lähetty ylläripylläri tyhjin käpälin - kolmas ja neljäs sija. Tiesittekö, että vaan kesäöinen intercity-juna on parempi unenvastaanottamispaikka kun äänimaisemaltaan pientä hiljaista rokkibändiä muistuttava farkkuauto? 15h työpäivän jälkeen simahdin sinne ja heräsin Olgan(pomo) laulaessa iloisesti jotain weikappi-luritusta. 

o. Bizar La Haya

Sunnuntaina kohteena oli sama pleissi. Samat hepat, eri radat. Koko sunday (nimi hämää. ei ollu sun. ei yhtään) näytti menevän kiitoratamaisesti penkin alle, kun aamulla talutin kolme heppaa ulos väistelemällä vuoronperään etukavioita ja niistä lentäviä multamöykkyjä, yks hepsu otti hatkat, jynssätessäni häntää ja kumartuessani nöyrästi nostamaan shampoopulloa maankamaralta ihana kavioeläin ruoski märällä hännällä mulle bitchsläppejä (koomisen näköstä ju lisäks oli koko ajan kiire ja tuntu että ollaan koko ajan aikataulusta radikaalisti jäljessä. Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta EHEI. Pakatessani toista leidiä autoon hän takertui taianomaisesti kiinni johonkin, ???!, vetäs vetopaniikin ja lähti sykeröt viuhuen karkuun toisen hevosen kilaroidessa kamun feidausta autossa. Joo ei siinä. Pahoittelin tilannetta ja kerroin olevani aika pro tämmösissä kovanonnensoturijutuissa. 

No kisois meni jees. Eka ja kolmas sija, leuan auki tipautti mm. 9 pointsia molemmista pirueteista. 

SEURAAVA KUVA VOI JÄRKYTTÄÄ PERHEEN PIENIMPIÄ

-

-

-

-

-

saksalainen pupuliini Tuusan Nuuska "Nutu" RIP

Täällä on aika jännä keli, niinku oon turissu "It looks like a spring, smells like a summer, feels like an autumn and you still call it winter. What is that.......?" Vastaukseksi oon saanu naurunhörähdysten saatteleman Saksantalvi-kommentin. 

kauniitaunia.

Petipuri-vuh +++deiOFF

Moippatimoi.

Eilen tuli 19. työpäivä ilman vapaapäivää täyteen medimilla 14h työpäivällä. Feels so yksinäinen yrittäjä, vipoina päivinä meinas jo uupua ja silmät lupsahdella kii. Alitajuisesti rupesin täyttämään unen tarpeesta johtuvaa energiavajetta tavoittelemalla mielummin suklaata ku porkkanaa, kofeiinidrinkkii ku vesilasii, mutjoo. Pikkuhiljaa myös tajuun millon on kaasunlöysäämisaika, kun jekkuja ilmenee unirytmiin. Mutta mikäeitapasevahvistaa, koittakaa ihmeeessä. Here I am ja finally dayoff. :) Eilen yöllä käytiin siis kääntymässä Hollannissa Young Horse Competitionissa nelivee poitsulin kera. Lähtö oli 21:30, jyrsikää siitä huumoria haha.. Tosi paljon oli hienoja heppoja ja ne kolme- ja nelivuotiaat oli ihan eri sarjaan tuupattavia ku suurin osa suomalaisten lapsosista, soriiii, mutta mun silmämunatkin meinas kuivahtaa rusinaksi kun tuijotin niin intensiivisesti. Ei kuvia sieltä ;__;

hölökötikölököti bedburg

DEIDEIOFFii

Ulkona on koko päivän ropsahdellu vetyatomeita, mutta päätin silti mennä reippailemaan ja ahmimaan Bedburgin sykähdyttäviä maisemia tappisoluillani. Horisontissa siinsi tuulivoimavekottimia, ruohoa sorkkivia muu-eliöitä, jotain kanantapaisia ja vuohia. Kahlasin vaan lehtivaltameressä päämääränä hukka ja annoin luontoäidin pestä mun mielen. (lue: vesisade on asennoitumiskysymys xD). Vetelin siksakkia pienessä Haun kylässä, ja koska olen loistava tässä: eksyminen, toteutin sitä mitä vapaapäivänä kuuluukin tehdä, eli sitä missä on hyvä. Sangen antoisa mielenpuhdistusretki, 15km ja jotakuinkin kolme tunteroista.

ooh ystävyyttä kesken tallustelun

tää oli RATSASTUSREITTIPARATIISI. suomi pls ota mallii jooko

En mä kyllä täältä vielä Finlandian jääkaappi-ilmastoon huristelisi, vaikka toisinaan rasittuneena pienetki jutut riipii (Esim. eilen 19. työpäivän päätteeksi kotimatkalla Boss ylisti ruotsalaiset työntekijät maasta taivaaseen. Krooninen riittämättömyydentunteeni kulminoitui sijoittuen verhoksi sydämen päälle ja pieni koppa alko nakuttamaan ylikierroksilla niin kovasti etten saanu unta ja koko vapaapäivä-idea alko kuulostaa vastenmieliseltä heikkoudelta. Tyhmä on tyhmää ja sitä on tyhmä ku on väsynyt. Eikä musta tulis parempaa ihmistä vaikka rakentaisin mun tulevaisuuden Suomen rajan yli pohkeenväistöllä vasempaan tai vaik oisinki syntyny Abba-maahan. NEJ. väsy jne)
ps 6-1

kiepsautin sieluhuudien kautta, ja vau nää haudat

Kermapeppuhepat raivoaa ulkosalla sadepesua. Mä morotan James-ponille ikkunasta samalla ku ripustan pyykkiä. Oon nii vapaalla 8)

taivas söpöilee

Kiitos hulluudesta, mulla on nyt nassupipi

Internettionkelmia.

Sunnuntaina oltiin koulukisoissa Hollannissa. Pakattiin pari hepsua takaluukkuun ja lähdettiin ajamaan kapeita kujia ja hurjia moottoriteitä (ajettiin muuten 110km/h, koppi perässä). Netherlandsien takapihoilla mönki puolivilliä joulukinkun raaka-ainesta sekä bambeja. Myös pihaponishettiksiä bongattu, siellä ne laidunti pikkusessa tarhassa lasten keinujen ja maalien ympärillä. Eksyttiin kerran. Paikan päällä oli hienoja heppoja ja semmosta aatelisväen oloista porukkaa miljoonan euron autoineen ja GEEPEE-tason polleineen.

 Koin suurta hämmennystä saapuessani katsomoon; jokin siellä mylvi; apulainen huuteli ratsastajalle rataa läpi. Siis ihan sen ollessa jo radalla. Ja näin oli jokaisen ratsastajan kohdalla. Tuomarit oli teljennyt ittensä lasiseen huoneeseen, varmaan että ne pygee keskittyy. Me suomalaiset vaan väkisin leimataan aivonahkoihimme niitä maailman monimutkasimpia kouluratoja, vaikka asiat vois tehdä noinkin simppelisti :'D Toinen juttu mikä aiheutti sisälläni pientä oudoksuntaa oli se, miten paljon siellä ratsastettiin heppoja rullalle noinkin vaikeissa luokissa. Mä en nyt voi laittaa tähän kuvia sieltä, laitan heti ku saan elektroniset häröt koulutettua.

Neiti F 4vee

Not bad day at all, oon tosi ylpee että saan hoitaa noin hienoja heppoja, Boss napsasi matkaan helpomman luokan tokan sijan (hepalla joka ei oo koskaan nähny valkosia aitoja ja kammoksui niitä kovasti) ja kaiken kukkuraksi keräili vielä vaikeemman luokan voittopokaalin kainaloonsa. Yay !

mä huikin aamuisin vaan huomenia noille broilereille. ne ei tajuu mistää mitää nakertaa vaan jotain jyvätupsuja

Tänään mä olin Bossin opeissa sen ratsastaessa yhtä nuorta samalla. Boss neuvo ottamaan heppaa enemmän kontrolliin (thats the problem, pitäis olla tehokkaampi mut mun sisäinen maffe eläintenystävä vaan höllää niitä naruja ja pyytelee vuolaasti anteeksi........ virrrrrrhe. jos vahingosta viisastuis olisin einsteini).

 Mutta. En oo kyllä pitkään aikaan hymyilly niin leveesti kun tänään. Mulla on menny ratsastuksellisesti niin penkin alle nyt ainakin vuoden päivät (mm. kaks kertaa kepeillä kompurointia) ja muutenki itsetunto sillä saralla on muuttunut olemattomaksi erilaisten ei-niin-itsetuntoa-ylentävien kommenttien ansiosta. Voisin kirjoittaa myös romaanin siitä mitä ratsastuksenohjaajaksi opiskelu tekee ratsastusmotivaatiolle ja miten se voi silloin tällöin nielaista sen kaiken intohimon ja ilon koko hommasta, kun sun täytyy vaan suoriutua. Mutta. Tänään mun suoneen pruutattiin kunnon motivaatioruiskaus (anteeksi narkkarimaisen mielikuvan värittäminen, luin eilen jotain juttua Goasta, thats why), kun sain palautetta Bossilta. Tuskanhiki valuen kuutena puolukkana otsarypyillä yritin rumputtaa sitä jumalatonta (harjoitus)ravia, ja voin sanoa että ei, se ei oo helppoo jos sulta puuttuu aivan liikaa ylävartalon lihaksia, sun jalat ei yllä hevosen ympärille koska oot kääpiöraaja ja sun lantio osottaa väärään suuntaan.

Anyway...... Sanoi että tykkää mun istunnasta ja "your hand is so nice and quiet" ja että sitten kun vaan istun sinne satulaan niin "you do it perfectly". Mutta sitä ennen mun pitää saada hevonen kontrolliin, ja L ei oo helpoin heppa siinä mielessä, koska se on ajoittain tosi vahva, ja kun se rupee painamaan vastaan, mulle tulee se kettutyttörefleksi ja annan sille sitä ohjaa...... Ooootaotamussukka anteeksi jos mä kiskon suasuustaaaa. Vaikka mun pitäis just sanoa sille että ei ei poitsu, sä oot nyt siinä pehmeenä ja kuuliaisena ja nyt me tehään hommia. :)

GOOD TO KNOW: saksa on tunnettu suklaasta

 Nojoo mut siis, ei ihan housuissapysymismateriaalia kuulla tommosta ihmiseltä, jolla on 8pojoa istunnan numberi vaativissa luokissa........ Joten hymyily on kipeyttäny mun nassun tänään. Rappunen rappuselta nousen sieltä turhakkeiden kaivosta takaisin normaalien otusten joukkioon ratsastamaan mun lihavilla SUO(SI)KEILLA. Kiitos nelijalkaiset ystäväni, että olette ajaneet minuut hulluuteen. Aina ja ikuisesti heppatyttö. Aamen.

ps: Sitten joskus kun mä valmistun (oon päättänyt että aion ylittää itseni tekemällä sen), niin mä en ikinäikinäikinäikinä sano mun oppilaalle mitään semmosta joka ajais sen edes hetkellisesti tänkaltaseen epätoivo-mielenhäiriöön. Hyi semmosille. #dislike #allyouneedislove 

Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme

Wow ....................

tänään on jo perjantai, päivät on vilahellu hurjaa kyytiä. Kävin taas tänään Jormailulla ja ostin paikallista eeässää, koska 40 senttiä. Aattelin kohteliaasti kauppareissuni päätteeksi testata tätä DANKKESÖÖNIÄ, nii myyjä viittavailla rupes hirnumaan. Uskottavuuteni mureni kahdessa sekunissa ja repesin ihanite. 

bEdburg-hau HOODS ja kanksteri

Näin viime yönä unta että olin Suomessa, heräsin mun sängystä ja menin iha paniC "MITÄ MÄ TÄÄLÄ TEEN MUN PITÄIS OLLA SAKSASSA" sit katoin kalenteriin että joo, seittemäs päivä, miks mä oon Suomessa+?? Sitte ajattelin että joo noh kai mä oon jollai yölennolla unenpöpperössä tänne lentänyt, että mitäs nyt, pitää lähtee äkkiä takas, njoo ihan normipäivä.

 Sitte heräsin niinku IRL=in real life. Hämmennyksen määrä oli 2000prossaista täysjyväjauhelihaa, koska vasta ku kävelin hakemaan lasillisen vettä järkytykseeni tajusin, että mä tosiaankin oon vielä Saksassa. Tai no, kyllä mä sen jälkeen kirjotin äitille whatsapissa viestin että kävinkö siellä yöllä............. Pyyhin sen sitte pois ja totesin mielenterveyteni rakoilevan pahan kerran

jalanjäyhäjä koiven-nautiskelija käsivarrenimeskelijä varpaanhaukkaaja lihansyöjäpeto tallikisu Nora.
osaa näyttää viattomammalta mitä on :I

Öö joo tämänpäiväisestä

Meitsien bossi oli tänään valkussa, ni me vaa ridailtii ja siivoiltii ja paijailtiin poneja koko päivä. Huomenna oon taas iha ysssin, kriikskrääks. Voisko joku muuten tulla pesee mun pyykit?

#vainheppatyttöjutut Eilen ku riidailin, sain koutsausta TheB:ltä, ja tajusin uusia asioita. Masentelin myös mun käsien kovuutta ja jähmettymisalttiuta aina ku keskityn tekemään jotain, ja se lohdutti ja sano että se on yleistä. Meillä oli L:n kaa problem; aina ku rupesin kokoamaan sitä ravissa se lähti junttaaman liikaa paikalleen ja ylöspäin, sekä sivuille, ei eteenpäin. Lisäks mä unohdan käyttää mun koipia, mutta siinähän nyt ei oo sinänsä mitään uutta. Tosi hankala selittää näitä asioita suomeksi, meinaa tulla väkisin vähä finglishiä ja muutenki kaikki kuulostaa nii urpålta XD

meidän jokapäiväinen leipämme.<3

Lounaalla nautitaan every day leipäkoneen taikomaa breadia. Kuva liittyy kovasti paljon.

Asiasta kurpitsaan täällä on muuten omat satulat ratsastajilla, ei hepokateilla.

Täällä siivotaan karsinat joka toinen päivä. Ja meinasin paleltua tänään, 5 astetta, ihan ku kotona ois. #HYI 

Tarinatuokio oli tässä tältä erää. Painun petiin pia ja taas seiskaks herään. BOOOM

ps. oon katkera teille jotka meette tänään ääsjoen ilonaan. ette varmaa ikinä arvaa miks.

Kuskus ei ollutkaan ötökkä

Hassu päivä takana. (kohta tajuatte miksi moinen sanavalinta)

Tuomitsin mun koneen turhaan, koska kävi juuri ilmi, että se on ollut syytön tässä nettikiukuttelussa, koska perheen papa eli A oli siirtänyt nettiboksin jonnekki huitsinnevadaan sen työjuttujen takia ja sen takia tää ei pelittänyt. 

Happy ending nyt tää toimii <3

naukumatti lipsii ilmaa. niit on ainaki kaks ja nimet oli jotku tyylii dippi ja dappi XD

Tänään oli normiduunipäivä eli siis feeding, grooming, cleaning, riding etc. 

L on mun vakkarikuljetin ja mä ihan in love tuohon höpsökorvaan. Sillä oli tänään vaan alla vähän turhan monta vapaapäivää, niin se meinas välillä olla turhan kiireinen ja vahva eestä. Tein sillä tänään väistöjä ja kokosinkin vähäsen, ainii ja ekaa kertaa kokeilin miten siitä lähtee keskiravit ja vau.. I'm wordless. Oon niin kiitollinen että mulla on tilaisuus ratsastaa tommosta jäbäleissöniä. *tähän semmonen enkelisädekehähymiö uknow*

<3

Tein jäljen eilen historiaan, söin kiinalaisten herkkuklönttejä, SUSHII, ekan kerran.

Yllätyin vähän, koska se oli ihan ok. (siis se missä oli salmonia, ei salmonellaa <- en tiedä mitä se oli mutta maistu pilaantuneelta. anteeksi) En söis toista kertaa silti X--D

 Sain myös maistaa kulttuurin palasta, the apple pietä, en oo nyt ihan satavarma onks se hollantilainen vai saksalainen juttu mutta ihan hyvää oli. Kirpeitä omenoita semmosessa... vähän rukiiselta maistuvassa "taskussa". #vainkalakukkojutut  

The Boss muutti mun nimenkatsomusfilosofian totally. Mulla oli nimittäin ne luokkakollarit, joiden haitarissa lukee MAFFE, ja Bossi repes niille ku oli riidaamasa. Kysyin että mikäs nyt naurattaa, niin kuulemma Maffe tarkottaa hollanniksi "a bit like wierdouuu". Kääntäjä on mun hyvä ystäväni ja se kertoi mulle että se on hassu. Että aika hassua olla hassu ja tietää se vasta näiden vuosien jälkeen hahah.......... :D

PS: Oon onneni kukkuloilla ku tää netti on nyt niin loistava, että ekaa kertaa viikkoon mun korvakäytävät tulvii Huge ällän ja Julmahoon tuotantoa<3

Manikyyriä lapsille ja Jorma

Ongelman nimi: Packardbell Tyhmäpää Tietäväkone

Hänellä on joku kriisi meneillään, ei hyväksy wifiä, ei nettiä, ei puhelinta, ei toimi hiiri, ei avaa nettisivuja ja kaikki on huonosti. Mutta nyt se toimii ainaki toistaiseksi kun käytän tätä kallista kotimaan nettiä <333 Onneks tässä on 3egen käyttökatto, et sitä isompaa laskua ei tuu.

ANYWAy

Mä koin ihmeparantumisen :3 Kannatti nukkua muutama tusina tunteja. Tänään oli the Bossin synttäreiden lisäksi farrieripäivä, eli kengittäjät tuli. Sinänsä helppo päivä siis, ei heppojen varustamistapesemistäjne. pelkästään vauvojen kaitsemista ja semmostatommosta. Viime viikolla ne oli ilmeisesti vuollu noita konkareita, tänään oli vuorossa tämänkesäset pennut mameineen sekä 2-vuotiaat. Tää toinen heeboli puhu mulle ihan pokerinaamalla ensin saksaa mutta kun esitin hämmentyneitä olensuomituristimitätämäon-merkkejä se rupes sujuvasti sopertamaan mulle enkkua :'D Oli sangen hassu tilanne.

BTW tuli konkreettisesti havaittua tämä paljonpuhuttu perämettäjunttisuomalaisen privaattireviiri, koska mulle tultiin puhumaan liian lähelle, koin melkein 'moipitäämennä'-olon, mutta analysoin sen aika äkkiä niin yritin olla kiinnittämättä siihen sen enempää huomioo. Jälkeenpäin mietittynä aika huvittavaa. Saksalaiset on muuten tosi hauskoja. Toinen kengittäjistä haasto mut koittamaan saanko venytettyä käsiä lattiaan niin et jalat on suorana. =D=D=D

Koin tänään myös hulvattomia fiiliksiä taluttaessani säkäkorkeudeltaan n. 180cm korkeaa 4-vuotiasta oria kolmen kiljuvan tamman ohi. Vilahteli ne etukavioitkin välillä sillä kyseisellä privareviirillä, mutta annoin sen anteeksi tuolle hormonihirviölle ja puhalsin kaks kertaa ku olin päästäny sen sinkoilemaan päättömästi vihreään paratiisiinsa.

This is how i felt XD Jenniltä varastettu, kiitos ja anteeksi

Tänään kävin myös ekaa kertaa aitojen toisella puolen eli kaupassa. Enkä ees eksyny. En viittiny ottaa kuvia sieltä kaupan sisältä, koska rehellisesti sanottuna en tiiä jos siitä vaikka joutuu täällä vankilaan (näin viime yönä semmosta unta nimittäin että istuskelin saksalaisessa sellissä), mutta se putiikki oli semmonen Lidlin identtinen kaksonen nimeltä Norma. Mulle ihan Jorma vaan.

Täällä on niiiin paljon halvempaa, vrt. hiusvärit Finlandiassa about 10e, täällä tais olla vajaa 3e. Kipittelin siellä kuola poskella ja yritin vältellä kaikkea makunystyröitä hivelevää (koska 30prossaa mun kielen makunystyröistä on kadonnut syystä X :D Hiffasin sen tänään kun pesin hampaita. kuvatodiste löytyy). Mutta niin. Ostin ihanaa kookos-suihkusaippuaa. 70senttiä.

Sitte vielä yks juttu ! Olin aivan häkeltynyt onnesta kun kävelin takaisin tänne mökkeröön, kun kaikki, siis KAIKKI vastaantulijat hymyili ja tervehti. Olin ihan että MITÄTÄMÄONIMFROMFINLANDICANTBELIEVETHAT. Siis maailma ois niin paljon parempi paikka jos kaikki tekis tollee. Saattais Suomenki itsemurhatilastot laskea ku aina ku eksyisit ihmisten ilmoille sulle hymyiltäis ja huikattais HALOU. Ihan sama vaikka olisit turisti ja haisisit hevoselta ja olisit muutenki ihan linnunpyllyn näkönen ja tyhmänki vielä.

selhvie ft jormapussi

oli vähän pimeähköä kompuroidessani takaisin homesweetyyn

Feikkiebola on paras

YKS FLUNSSA TARJOUSHINTAAN! 

Luovutetaan välittömästi.

Eilen aamulla näin kaiken utuisena ja päätä särki niin että melkein-kyynel. Otin sitten buranaa ja painelin suomiperkeleenä töihin, jotenki se on dnassa tää juttu. Tallissa oivalsin ettei ottamani buranamäärä ollut lainkaan liioiteltu, ja niimpä hain ja varustin hevosia niinku hidastetussa filmissä, tuntu niinku jokanen lihas ja nivel olis hakattu mustelmille. Lämpötila ulkona tuntui olevan pakastimen tasoa, toisinsanoen palelin kun mielipuoli ja samalla kun mun hampaat kalisi rytmikkäästi toisiaan vasten yritin kaikella keskittymiskyvylläni keskittyä olemaan pyörtyilemättä seinille.

ihan medium. marraskuus ei oo kuulemma ollu noin lämmintä täällä vuoden 1844 jälkeen (jos muistan oikein)

 Eli siis ihan huigeet fiilikset.

 Menin 'pikku nokosille' kello 15 Annikan käskystä (ruotsalainen kollegani) ja heräsin klo 20 juomaan ja tekstailemaan ja jatkoin unia. Heräsin aamulla ja toistin samat. 

Nyt oon tässä dataamassa ibuprofeiinit kitusissa ja venailen että joko tää ebola hellittäis. Perheen lapsetkin on kuumeillut niin kai mulle on langetettu se sama virus. 

Anyway ärsyttää ihan kympillä olla kipeenä. Oon niin viisas et mun viisaudenhammaski on ruvennu oireilemaan. Mutta no can do. 

Ainii, en muute tiedä asuuko mun matalassa majassa muitakin kun kärpäsiä, koska mun kädet on täynnä jotain jyrsimisjälkiä. Tai sitten ne on vaan Noran (koiranen) hampaidenkuvia, se nimittäin rakastaa kaluta mun raajoja. 

lapsihevoinen G

Niin positiivisia uutisia tänään. BYE

Halloweenia kerrakseen

Täällä oli tänään ihan mediumisti lämpöasteita, tommoset vajaa 20 tais parhaimmillaan pamahtaa mittariin. Nyt ulkosalla on halloweenimäisen säkkipimeetä, just semmosta ku horrormovie-kamaa.

 Saattaisin kuumotella tuonne yönpimeyteen katoamista, mutta sitäkään en kananlihailisi niin paljon kun meidän suihkua. Siis ihan oikeesti, meinaan laskee alleni, flipata tai suorastaan pakokauhuhalvaantua, everytime. 

 Siis syvimmät anteeksipyytöni suihkulle, koska siinähän ei oo mitään vikaa, turhaa vetäsee hernettä tai ötökkää nenäänsä nyt tästä. 

Mutta. jokainen suihkukerta on selviytymistarina

Siellä. Suihkuhuoneen. Katossa. Asuu.

HÄKKIVÄKKEJÄ! HYIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII en kestä niitä.

Niitä on viis kappaletta, ne on ilkeitä rumiluksia ja toinen toistaan isompia ja lilluu ja väijyy siellä katossa seittivaraston kaa, semmosen millä vois paketoida vaikka koko powerparkin (se karting-rataki lasketaan). Viimeks tarkkailin niiden toimintaa paranoidisesti ja joka kerta ku joku niistä erehty morjenstelemaan rumalla raajallansa multa almost petti jalat pelosta.

Semmonen peura ajovaloissa/laura kanatarhassa/äiti yöperhosten ympäröimänä ulkohuussissa -ilme.

 Tää koko paikka on muutenki niiden reviiriä, (paitsi mun huone. oon päättänyt sen koska mä en nukkuisi minuutinpalastakaan jos tietoisuuteni leviäisi fakta niiden kodeista mun sängyn alla), ja se on sillee melkein fine juttu vaikkei ookkaan, mutta kun siis siellä suihkussa joudun tai saatan joutua niiden kaa lähietäisyyteen (alle 1,5m). Kelatkaa. Se on tässä se juttu.

Melkein-kuoleminen joka kerta. Eli siis tänään on melkein-munmuistopäivä. Eli hyvää halloweeniä.

 Varokaa "pin"ejä. (Oon oppinu ton sanan samaiselta lapsoselta, hämähäkki eli spin eli ihan vaan pin. Olispa hämähäkit oikeesti vaan kutittavia sormia ja PINPINPINPIN-riemua). 

ps.  Nään sieluni silmin kuinka joku kaunis päivä oon suihkuttelemassa ja vesihöyry tiputtaa ne hämähäkit mun päähän awwfffffff. what a #nightmare

pps. Oon muute varmaan ollu edellises elämäs joku siiseli ku mulla on joku alitajuinen, pakonomainen tarve kriisin keskellä esittää kuollutta. Suihkun lattialla.

T: Ikuisesti araknofobisti

Yksi Noopelipalkinto kiitos

Yesterday-raapustelua. 

Okei.
 Kovanonnensoturi (ehkä kohta hiffaatte miksi moinen nimimerkki) heräsi kello 4.30 värjäämään pehkoaan edustuskuntoiseksi ja änkemään viimeisiä tavaroita megakokoiseen burgeriboksiinsa.
Oivalsin autonpenkillä feidanneeni sykemittarin misulaukun sivutaskuun vetelemään hirsiä mun paluuseen asti, ja siitä se Riemu vasta aloittikin repeilynsä.
 Ensinnäkin, junahan oli täynnä. Kyllä, se oli täynnä Seinäjoella keskiviikkona kello 6.47 aamulla. Lisäksi siellä oli totaalisen siperiamainen ilmasto sillä erään lämpöasiantuntijan neuvosta olin pudottanu yhen kerroksen vaatetta pois (............). Värähtelin siis kuin maaninen bassonkieli kolmosvaunussa ja odottelin varsin toiveikkaasti, milloin joku businesslifeänsä viettävä salkkumies tulee pukkaamaan ipadinsa mun pulpetille ja potkaisee mut käytävälle nuokkumaan.
 Ei siinä mitään, Tampereen kohdalla huomautettiin että "btw, junan kuljettaja tos meni äkillisesti sairastumaan, nii että meillä ei oo nyt kuskia, hupsistapups".
 Ja jottei nyt liian tylsäksi tämä matkustus kävisi niin loppumatkasta (kun saatiin finally ratinkääntelijä meillekin) junaan ilmeni teknisiä ongelmia. Kaikki hulvatokin tuppaa joskus päättymään ja niin myös tämä IRL-elokuva vilautteli loppukiitoksiaan kun pääsin onnistuneesti Böleen. Mutta se oliki ovela bädäss, ja meniki vaan tauolle.

Lentokentällä kaikki meni oikein simppelisti, vaikka mun passi ei meinannut wörkkiä, mun laukku otti reissaamisen liian raskaasti n. 4kg verran, karma tai siis turvatarkastusheebot jatkoi perinteensä jatkamisseremoniaansa tekemällä mun läppärille satunnaistarkastuksen, kuten myös tehtiin mun ruumassa lojuneelle läskilaukulle (jonka johdosta mun desinfiointinesteet oli suihkunnu melko symmetrisesti ympäri mun laukkua. ei vissiin vastannu mun vaatteiden hygienisuus tulliapinoiden odotuksia) ja kuten jotkut tietää mun vasemmallaistumissyndrooman (I feel some oksennusrefleksi jos joudun asettautua vasemmalle puolelle autossa, ja näköjään sen oli jees ilmentyä myös lentomasiinan kyydissä), mun paikka oltiin ystävällisesti laitettu just siihen. :DDDDDDDD
Lentopelin kyydissä huurrutin sierainteni kuvia ikkunaan, mutta kaikeksi yllätyksekseni näinkin vain valkeaa höttöä, sillä olimme pilvessä. Koko matkan.
 Mutta se oli ihan jees koska rullasin ikkuna- ja silmäverhot kiinni ilman pistoksia omassatunnossa. 

Laskeuduttiin pilvilinnoista

Päädyin ku päädyinkin Düsseldorfiin, uskoin sen vasta ku näin ekat nuhanenuviikset ja sellaset kyltit jotka in Finland rikkois lakia (eli halpakaljakyltit).
 Taistelin tieni muutaman monikulttuurisen tiedustelutilaisuuden jälkeen skytrainiin (todnäk. väärä lippu hiillostaen povarissa, alla oleva kuva liittyy vahvasti) josta pyyhälsin vauhdilla ulos (niin vauhdilla ku pystyy tonnikeiju kainalos) pois D:n juna-asemalla. 

siitäpä vaan lottoomaan! notta mitäs laitetaan? otin kuvan ja pistin silmät kii ja painoin randomilla jotain. makso vaa 1,5e että tällä kertaa pelionni tais suosii tätä hannu hanhea, vaikka olinkin aivan äimänkäkenä. mutta sorsa mikä sorsa.

Olin ihan turistina siinä, kattelin mun about päältäjuoksevia ihmisiä ja tein laskutoimitusta uteliaista naamatauluista.
Ostin tällä kertaa kai-oikean-lipun ja hinasin mun 23kg kilon kullannuppua jota myös omaisuudeksi kutsutaan pitkin miljoonan askelman kiviportaikkoa vaan päästäkseni perille ihailemaan saksalaisen junan kiihtyvyysominaisuutta. Toistin edellämainitun varmuuden vuoksi vielä toistamiseen (en ollu ihan varma sen paremmuudesta suhteessa meidän pendoliinoihin).
Vaihoin junaa ja juoksin ku päätön kana(rialainen) saalistaen silmämunillani oikeita raiteita.
Tässä vaiheessa ulkoista ilmentymääni olisi voinut verrata joko a.) viittäsataa bätmänin luurankoa pakenevaan sumopainijaan tai b.) öljyssätiristettyyn herkku-HK:n siniseen. Kumpainenkin siis yhtä uskottavia vertauksia, koska HK:n sininenhän on koiranruokaa (radiokaalimaisen radikaalin rehellinen kansantaru by my BIGBROTHER <- kirjotin egon ylikasvumahdollisuuden takia pienellä).

Mutta asiasta rikkaruohoon, päätelkää siitä miten  huippumalli- mood mulla oli. Pääsin perille tänne (alla todistusaineisto tästä pikku villagesta klo 18, ei tää oikeesti oo näin pimee mesta), joten täs oottelen mun noobelia postista, koska tää kaikki oli vaan jyvänen koko maissipellosta.

Pakenin Suomen kaamosta tänne auringonjumalan syliin valon ja ilon keskelle

Anyway.
Mä oon nyt perillä. Tässä istun soffalla työpäivä pulkassa, vaikkei täällä ole edes lunta (thank god). Mutta romaanitkin on luotu päättymään, niin jätän tämän nyt vain tähän.
Mhierrr luvassa myöhemmin.
(Ton sanan oon oppinu kun eräs vajaa parivuotias ylisöpö hollantilais-saksalainen ihmiseläimen alku tsuksuttaa traktoria pitkin mun päänahka-maantietä.)

Lähetään kauas pois, sinne mis on Saksa

Kaheksan tuntia matkan alkuun..

Viimeset tunnit mun sisäelimet on jumppaillu itteänsä vuorotellen sikiöasentoon. Sydän on jossain Notre Damessa ja aivokäytävissä on huppupäinen tyyppi soittamassa kanteletta ja hakkaamassa kattilankansia Risto Räppääjämäisesti. Aiheesta MITEN STRESSI ILMENEE ei sen enempää.

Miten hyvältä ne mun matkapläänit nyt oikeastaan sitten näyttää?

Seinäjoki -> Tikkurila, juna

Tikkurila -> HKI-Vantaan lentokenttä, bussi

HKI-Vantaan lentokenttä -> Düsseldorfin lentokenttä, lentopeli

Düsseldorfin lentokenttä -> Düsseldorfin juna-asema, skytrail

Düsseldorfin juna-asema -> Düsseldorfin juna-asema2, juna

Düsseldorfin juna-asema2 -> Bedburg-Hau, juna

Pyyhkäiskää toki häkeltynyt feissinne imperfektiin, sillä oon jetsulleen yhtä pyörällä päästäni kun kuka tahansa ylläolevan jälkeen. Sanomattakin selvää ettei pieni ylivilkas suomalaisturisti selviydy tuosta kommelluksetta, mutta perille ennen pimeetä ja still alive Maffe.

It's my plan. 

Meen nyt houkuttelemaan unimasaa mun kainaloon. Okei huijasin. Ihan sikana hommaa vielä ennen sitä.

Öitä.

Tulen ikävöimään hänen korkeuttaan Mimmi Mathildaa sydänkäytävät ruvella

Tähti kuljeta mut vaikka maailman ääriin

Here we go. 

Setä Tamu - Jos sä joskus päädyt Berliiniin

Blogin starttauspostauksen tekeminen on aina  jokseenkin paineita patouttavaa, mutta se ehkä aiheuttaakin ne soodaveden kaatuilemiset mahanpohjassa. Siellä kuplii ja pulputtaa, mutta hyvällä tavalla. Tässä samalla täytyy pohtia (ajatteleminen ei oikeestaan oo mua varten kehitelty), mitä kaikkea haluaa tuoda ilmi, miten haluaa kirjoittaa ja kelle, miksi ja miten. Aion olla vähän Milla Magia (ensilanttia anastamatta) ja loihtia tästä mun opinnäytetyön, ja näin aiempiin blogeihin verrattuna tässä siis plussana tämmöinen jonkunmieltäjäristyttävähölynpöly-ajatustensuoltotilpehööri-filtteri.

Kaks päivää eli siis ylihuomenna, lähden kulkuroimaan tietäni kohti muutamaa tuumaa suurempaa valkokangasta, ratsumaiden kuningasta, Saksaa. Meen siis työssäoppimaan, en tuu himaan ennen hesarii vaan ennen jouluu. Jetsulleen kuus ja puoli viikkoa aion siellä kuluttaa. Meen siis käymään kouluani ns. vapaaehtoispalvelijaksi eräälle tunnetulle kouluratsastajalle ja saan hoitaa hänen hirveen hienoja heppoja! :3 Toverit kyselee multa, joko jännää, ja mun täytyy vastata että ei, mun perhoset vetelee siksakkia vatsalaukun uumenissa vasta viimeisenä yönä just silloin, kun nukkumatilla on vapaapäivä, ja silloin, kun juoksentelen päättömästi ympäri lentokenttää, ja kun lentokonetila ei suostu menemään päälle huolimatta siitä että lentopelin kuulutuksesta kuuluu jotakuinkin jotta "Olkaa hyvät ja istukaa paikallenne, sulkekaa turvavyön lisäksi elektroniset laitteenne, nyt noustaan."

tunnelmanluojakuva viime kevään Ranskan reissulta (c) Salla Leskinen kuvassa joku urpo eli siis ihan meitsi vaan.
laskekaa kakshaaraset kuvassa olevasta harakanpesästä.
luovutatte kuudenkytä kohdalla.

Tänään oon parantanut suhteitani pyykkikoneeseen, matkalaukkuun ja kaikenlaisiin yliasiallisiin papereihin jotka on löytänyt tiensä mun yleensä hyvin rähjäiseen päiväjärjestykseen. Lisäksi oon kahlannut läpi muutamat putiikit ja tehnyt viime hetken pakollisia ostoksia, sekä harrastanut kiusaantuneensekaisia katseita kassatätösen huikatessa hintalappujen lopputuloksen voitonriemuisesti. I want to be a billionaire........

Nyt jatkan pyykkien lajittelua, hikikarpaloiden (onko väärin että toi sana kuulostaa mun mielestä herkulliselta... jotenki jälkiruokamainen meinaan) lisäämistä ja itsepäisten silmäluomien aukinitomista. No okei. Jälkimmäinen oli vähän rajuhkosti ilmaistu.

jossain Ranskan yllä liitelyä (c) meitsi

Maffe