Internettionkelmia.
Sunnuntaina oltiin koulukisoissa Hollannissa. Pakattiin pari hepsua takaluukkuun ja lähdettiin ajamaan kapeita kujia ja hurjia moottoriteitä (ajettiin muuten 110km/h, koppi perässä). Netherlandsien takapihoilla mönki puolivilliä joulukinkun raaka-ainesta sekä bambeja. Myös pihaponishettiksiä bongattu, siellä ne laidunti pikkusessa tarhassa lasten keinujen ja maalien ympärillä. Eksyttiin kerran. Paikan päällä oli hienoja heppoja ja semmosta aatelisväen oloista porukkaa miljoonan euron autoineen ja GEEPEE-tason polleineen.
Koin suurta hämmennystä saapuessani katsomoon; jokin siellä mylvi; apulainen huuteli ratsastajalle rataa läpi. Siis ihan sen ollessa jo radalla. Ja näin oli jokaisen ratsastajan kohdalla. Tuomarit oli teljennyt ittensä lasiseen huoneeseen, varmaan että ne pygee keskittyy. Me suomalaiset vaan väkisin leimataan aivonahkoihimme niitä maailman monimutkasimpia kouluratoja, vaikka asiat vois tehdä noinkin simppelisti :'D Toinen juttu mikä aiheutti sisälläni pientä oudoksuntaa oli se, miten paljon siellä ratsastettiin heppoja rullalle noinkin vaikeissa luokissa. Mä en nyt voi laittaa tähän kuvia sieltä, laitan heti ku saan elektroniset häröt koulutettua.
 |
| Neiti F 4vee |
Not bad day at all, oon tosi ylpee että saan hoitaa noin hienoja heppoja, Boss napsasi matkaan helpomman luokan tokan sijan (hepalla joka ei oo koskaan nähny valkosia aitoja ja kammoksui niitä kovasti) ja kaiken kukkuraksi keräili vielä vaikeemman luokan voittopokaalin kainaloonsa. Yay !
 |
| mä huikin aamuisin vaan huomenia noille broilereille. ne ei tajuu mistää mitää nakertaa vaan jotain jyvätupsuja |
Tänään mä olin Bossin opeissa sen ratsastaessa yhtä nuorta samalla. Boss neuvo ottamaan heppaa enemmän kontrolliin (thats the problem, pitäis olla tehokkaampi mut mun sisäinen maffe eläintenystävä vaan höllää niitä naruja ja pyytelee vuolaasti anteeksi........ virrrrrrhe. jos vahingosta viisastuis olisin einsteini).
Mutta. En oo kyllä pitkään aikaan hymyilly niin leveesti kun tänään. Mulla on menny ratsastuksellisesti niin penkin alle nyt ainakin vuoden päivät (mm. kaks kertaa kepeillä kompurointia) ja muutenki itsetunto sillä saralla on muuttunut olemattomaksi erilaisten ei-niin-itsetuntoa-ylentävien kommenttien ansiosta. Voisin kirjoittaa myös romaanin siitä mitä ratsastuksenohjaajaksi opiskelu tekee ratsastusmotivaatiolle ja miten se voi silloin tällöin nielaista sen kaiken intohimon ja ilon koko hommasta, kun sun täytyy vaan suoriutua. Mutta. Tänään mun suoneen pruutattiin kunnon motivaatioruiskaus (anteeksi narkkarimaisen mielikuvan värittäminen, luin eilen jotain juttua Goasta, thats why), kun sain palautetta Bossilta. Tuskanhiki valuen kuutena puolukkana otsarypyillä yritin rumputtaa sitä jumalatonta (harjoitus)ravia, ja voin sanoa että ei, se ei oo helppoo jos sulta puuttuu aivan liikaa ylävartalon lihaksia, sun jalat ei yllä hevosen ympärille koska oot kääpiöraaja ja sun lantio osottaa väärään suuntaan.
Anyway...... Sanoi että tykkää mun istunnasta ja "your hand is so nice and quiet" ja että sitten kun vaan istun sinne satulaan niin "you do it perfectly". Mutta sitä ennen mun pitää saada hevonen kontrolliin, ja L ei oo helpoin heppa siinä mielessä, koska se on ajoittain tosi vahva, ja kun se rupee painamaan vastaan, mulle tulee se kettutyttörefleksi ja annan sille sitä ohjaa...... Ooootaotamussukka anteeksi jos mä kiskon suasuustaaaa. Vaikka mun pitäis just sanoa sille että ei ei poitsu, sä oot nyt siinä pehmeenä ja kuuliaisena ja nyt me tehään hommia. :)
 |
| GOOD TO KNOW: saksa on tunnettu suklaasta |
Nojoo mut siis, ei ihan housuissapysymismateriaalia kuulla tommosta ihmiseltä, jolla on 8pojoa istunnan numberi vaativissa luokissa........ Joten hymyily on kipeyttäny mun nassun tänään. Rappunen rappuselta nousen sieltä turhakkeiden kaivosta takaisin normaalien otusten joukkioon ratsastamaan mun lihavilla SUO(SI)KEILLA. Kiitos nelijalkaiset ystäväni, että olette ajaneet minuut hulluuteen. Aina ja ikuisesti heppatyttö. Aamen.
ps: Sitten joskus kun mä valmistun (oon päättänyt että aion ylittää itseni tekemällä sen), niin mä en ikinäikinäikinäikinä sano mun oppilaalle mitään semmosta joka ajais sen edes hetkellisesti tänkaltaseen epätoivo-mielenhäiriöön. Hyi semmosille. #dislike #allyouneedislove
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti